Kesäpäivä päätettiin ottaa mahdollisimman rennosti, ja ohjelmaan
kuuluikin kirjojen ja lehtien lukua sekä musiikin kuuntelua. Välillä nautittiin matkan varrelta ostettuja, tuoreita,
kotimaisia mansikoita ja muita herkkuja sekä valmistettiin autossa ruoka. Alue oli yllättävänkin
hiljainen heinäkuisena arkipäivänä.
Olimme leiriytyneet aivan huoltorakennuksen viereen.
Wc-tilat kaipasivat kovasti siivousta, mutta illemmalla käyttämämme suihkutilat
oli remontoidut ja siistit.
Kävimme iltakävelyllä kalastukseen tarkoitetulla rannalla, missä tarkistimme
kalastushinnat. Kuulimme, että edellisestä lohen istutuksesta oli jo melkoisen kauan aikaa,
eikä kalaa ollut viime päivinä noussut. Hinta kolmen tunnin luvasta olisi ollut
12 € sisältäen yhden vavan ja yhden lohen. Ranta-alue oli lisäksi miinoitettu hyttysillä, eikä pitkospuille olisi saanut mahtumaan
vauvanvaunuja, joten kaikki seikat huomioiden suunniteltu kalastus jäi tällä
kerralla vain ajatukseksi. Ranta-alueella kuhisi myös kymmeniä pieniä
sammakoita, joita varottiin vaunujen kanssa polulla pujotellen.
Jatkoimme kierrostamme alueen "rantakadulle". Huomasimme sinne nousevan joitakin
uusia mökkejä. Useat autot tai vaunut olivat tyhjillään - lomat taisivat olla monilla vielä edessäpäin.
Illalla, vielä ennen nukkumaanmenoa päätimme ensimmäistä kertaa testata autoon asennetun television. Vaikka tarvetta television katselulle ei ollut tullut, oli mukava huomata, että säiden huonontuessa mukana olisi hyvä varasuunnitelma.
18.7.2014
Aamutoimien jälkeen päätimme melko pian tehdä lähtöä kotiin,vaikka
alueella olisi saanut viipyä iltapäivän neljään saakka. Koska päivä oli yhtä
kuuma, kuin edellinenkin, päätin pulahtaa Urjanlinnan, eli päärakennuksen
vieressä sijaitsevalta rannalta järveen. Vesi oli kuin linnunmaitoa, ja siellä
olisi viihtynyt vaikka koko päivän. Kotimatka ja väsynyt vauva kuitenkin
kutsuivat jälleen eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti