Manamansalon
saarta ympäröi Oulujärvi Vaalassa. Saareen kulkee ilmainen lossiyhteys aamusta iltaan puolen tunnin
välein. Manamansalon viiden tähden leirintäalue sijaitsee kuusimetsässä, järven rannalla.
Saavuttuamme
alueelle, kävimme vastaanottorakennuksessa ilmoittautumassa. Sieltä saatiin
avain sähkötolppaan. Yöpymistä ei vielä maksettu, vaan Caravan-kortti otettiin
pantiksi loman ajaksi, ja lasku kuitattaisiin lähtiessä. Hinnaksi muodostui
perheeltämme caravan-kortilla 35 € vuorokaudelta.
Pian
jälkeemme paikalle saapui myös ystäväperheemme asuntovaunuineen. Muodostimme
yhteisen leirin päärakennuksen läheisyyteen. Pienen matkan päässä sijaitsi myös
kaksi huoltorakennusta ja lasten leikkipaikka.
Päivä oli
aurinkoinen ja lämmin. Kävimme tutustumassa alueen uimarantaan. Vesi oli kirkasta ja hiekkaranta pitkälle matala, vain loivasti syvenevä. Sen vieressä oli myös venelaituri.
Ystäväpariskunnallamme
oli mukana oma kaasugrilli, jossa valmistimme illemmalla helppoa ruokaa nopeasti. He
olivat ottaneet mukaan myös pienen soutuveneen ja polkupyörät.
Päivä kului
lasten leikkiessä hiekkaleluillaan, autoilla ja metsän aarteilla, kuten kävyillä.
Pesutilat
olivat vanhat, mutta suhteellisen siistit.
 |
| Pesutilat ja wc:t, yksi huoltorakennuksista |
 |
| Toinen huoltorakennus sisältä |
23.7.2015
 |
| Painanteen nuotiopaikka |
Aamupalan
jälkeen suuntasimme kohti Makkaraniemeä poika rinkassa. Pysähdyimme matkan
varrella hakemaan geokätkön Painanteen nuotiopaikalta. Tästä palasimme pienen
matkan takaisinpäin ja lähdimme kiertämään Teerilammen, missä ystävämme kokeili parhaillaan kalaonneaan mukaansa ottamastaan veneestä käsin. Kala ei kuitenkaan syönyt.
Matkan varrella
napostelimme kypsiä mustikoita. Vaellusreitin varrelle osui myös laavu Särkisen
lammen rannalla. Tästä oli enää 900 metrin matka takaisin leirintäalueelle. Kokonaismatkaksi
kertyi vajaa 4,5 kilometriä hyväkuntoista reittiä pitkin.
Istuimme
hetken leirissämme ennen kuin siirryimme päärakennukselle, mistä saisi myös
ruokaa. Tiedustelin, voisiko listalta löytyvän vuohenjuustohampurilaisen rakentaa ilman vuohenjuustoa. Myyjä kertoi, ettei heiltä edes löytyisi vuohenjuustoa, mutta tarkisti vielä keittiöltä, voisiko
kasvishampurilaisesta tehdä jonkin muun version. Se olisi kuitenkin kuuleman mukaan
liian vaikeaa, eikä kasvishampurilaista ollut lopulta mahdollista tilata. Valitsin tilalle fantasia-pizzan, koska kasvispizzaa ei ollut
listalla. Pizzan hintaan (9,5 €) kuului kaksi vapaasti valittavaa täytettä.
Lisätäytteet maksoivat 1,80 € / kpl. Hampurilaiset maksoivat 7 € kappaleelta.
Söimme ruoat
ulkona. Ne maistuivat kaikille hyvin.
Pojan
päiväunien jälkeen menimme läheiselle leikkialueelle. Jätin lopun pizzasta
foliossa asuntoautomme viereen, retkipöydän päälle. Laskettuamme jonkin aikaa
liukumäkeä, kiikuttuamme ja leikittyämme palasimme takaisin. Pizza oli mennyt
tällä välin parempiin suihin, eikä jäljellä ollut enää kuin folion riekaleet.
Kävimme kokeilemassa rannassa vettä varpaillamme, mutta vedestä pitävä poikamme halusi tietysti heti uimaan. Vesi oli hieman viileää, joten hetken aikaa polskittuaan siirryimme takaisin leiriin lämmittelemään.
Illemmalla
grillasimme hiiligrillisissä vielä iltapalaa ja ihastelimme edellisillan tapaan
upeaa auringonlaskua.
Naapuriimme leiriytyneet sveitsiläiset karavaanarit metelöivät pitkälle yöhön välittämättä hiljaisuusajoista. Myöskään alueen työntekijät eivät puuttuneet kovaäänisiin yöeläjiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti