Olimme varanneet autolauttakyydin Helsingistä Tallinnaan,
mikä edullisimmillaan maksoi meno-paluuhintaan autolta ja kahdelta
matkustajalta 155 € Viking Linella (Viking XPRS). Laiva lähti Katajanokasta klo
11.30, ja satamassa tuli olla vähintään tunti ennen lähtöaikaa. Saavuimme satamaan
klo 9.40. Laiva saapui paikalle vasta klo 10.30, ja sisään saatiin ajaa klo
11.00
Kulutimme aikaa maisemia katsellen ja tax freessa
vieraillen. Haimme paninit laivan ravintolasta. Ruokaa myytiin myös painon
mukaan, mikä tuntui ärsyttävän joitakin ruokailijoita. Tilaa ei ruokailijoille
näyttänyt olevan riittävästi, koska suuri osa syöjistä jäi ruokapöytiin vielä
syötyäänkin. Laiva saapui perille kahden aikoihin. Pääsimme lähtemään
satama-alueelta puoli kolmelta.
Tiet olivat erittäin huonossa kunnossa. Navigaattorimme
ohjauksista huolimatta seurasimme Pärnuun vieviä tiekylttejä, joista muutama
tuli hyvinkin yllättäen. Nopeusrajoitukset noudattivat pääosin joko 70 tai 90
rajoituksia. Yleensä 90 nopeusrajoitusta ei oltu erikseen merkitty.
Vastaanottoon saapuessamme joku suomalainen, majoitusta
vailla oleva nainen totesi meille pettyneellä ja vihaisella äänellä, että
huoneita ei enää olisi vapaana. Onneksi olimme tehneet varauksemme ennakkoon.
Huone oli siisti, ja pesuhuone hyväkuntoinen. Tosin pesuhuoneessa oli todella paha hajuongelma, mikä jatkui koko loman ajan. Huoneessa oli myös minijääkaappi ja televisio, mistä näkyi myös Suomen YLE 2.
Lähdimme kävellen keskustaan, minne matkaa kertyi
kävelyvauhdista riippuen n. 10-15 minuuttia suuntaansa. Kävelykatu oli hieno.
Siellä oli muutamia pieniä liikkeitä ja useita ravintoloita terasseineen. Kiertelimme
pari liikettä, joiden jälkeen menimme syömään. Ravintola oli nimeltään La Boca.
Se oli erikoistunut liharuokiin ja pizzoihin. Pizzat maksoivat 6,25 €
kappaleelta. Tilasimme sekä kasvis- että tonnikalapizzat. Puolen litran Saku
maksoi 2,5 €. Kasvispizzasta ei juuri ole kommentoitavaa, se oli melko
mautonta. Vaikka terassi ei ollut kovin siisti, oli se mukavan tunnelmallinen
varjoineen ja terassinlämmittimineen. Lisälämmitystä sai terassilla
lainattavista huovista.
Ruoan jälkeen kävelimme takaisin hotellille, missä
katselimme televisiota pysyäksemme vielä jonkin aikaa hereillä. Aamupala
tarjoiltiin viikonloppuaamuina vasta yhdeksästä eteenpäin. Mm. biisikärpänen
viihdytti meitä vielä ennen yöunia. Pihalta puolestaan kaikui karaokea, mm. eestiläinen
versio kappaleesta ”sininen ja valkoinen” huvitti meitä uudistettuine sanoineen.
Hotelli oli muutoin rauhallinen.
20.7.2013
Aamupalan teema oli englantilainen. Tarjolla oli mm. leipiä,
munakasta, pekonia, hedelmänpaloja ja keksiä. Aamupala oli melko vaatimaton. 7
€ hintaan olisi kannattanut käydä syömässä ravintolassa.
Aamupalan jälkeen suuntasimme keskustaan, missä sijaitsi
kolme ostoskeskusta vierekkäin (mm. Port Artur 1 ja 2). Niiden pihapiirissä oli
käynnissä tenavakoripalloturnauksia, joita seurasimme hetken ostosten välillä.
Paikalliset pojat harjoittelivat sivumpana parkour-temppuja.
Teimme joitakin löytöjä, mitkä veimme välillä hotellille.
Päätimme vielä käydä tutustumassa Pärnun suurimmaksi ostoskeskukseksi
mainostettuun Kaubamajakas –ostoskeskukseen. Sinne oli hotellilta matkaa
vastakkaiseen suuntaan reilut 2 kilometriä.
Ostoskeskuksessa oli joitakin samoja liikkeitä kuin
Suomessakin. Emme enää juurikaan jaksaneet tehdä ostoksia, vaan käynti
keskuksessa oli melko pikainen. Pidimme muutenkin enemmän keskustan vieressä
sijainneista ostoskeskuksista.
Ostosten jälkeen päätimme vielä pyörähtää keskuksen pihasta
siintävällä rannalla. Ranta, kuten koko Pärnu oli asutettu vanhoilla,
rapistuvilla rakennuksilla, joita ei oltu huollettu. Talot ja kerrostalot
olivat melko ankeita. Emme päässeet rantaan saakka, vaan vastassa oli pitkä,
heinikkoinen alue, missä mm. lehmät laiduntivat.
Paluumatkalla pysähdyimme syömään ravintola C.F. Hahn pubiin, missä oli miellyttävä sisäpiha. Kukat, pensaat ja mm. omenapuu koristivat rauhallista sisäpihaa. Lapsille löytyi myös leikkipaikka. Hinnat olivat täälläkin edullisia. ”Juustupallid”, eli juustopallot valkosipulidipillä maksoivat 2,9 €, kasvissienilautanen maksoi 3,4 € ja pippuripihvi 11,9 €. 0,5 litran Saku maksoi täälläkin 2,5 €. Terassilla oli ajoittain viileää, jolloin yleisessä käytössä olevat huovat tulivat tarpeeseen. Välillä aurinko kuitenkin lämmitti miellyttävästi.
Palasimme takaisin hotellille mahat täysinä ja jalat
rakoilla. Huoneessa oli ilmeisesti käynyt siivooja, sillä (vain) toinen (?) sängyistä oli petattu.Syöminen oli venähtänyt jo sen verran myöhälle, ettemme jaksaisi syödä enää sen suurempaa. Päätimme kuitenkin jonkin ajan kuluttua käydä vielä keskustassa. Kiertelimme keskustan katuja ja pysähdyimme hetkeksi erään ravintolan terassille. Jonkin aikaa musiikkia kuunneltuamme päätimme palata takaisin hotellille. Loppuilta kului televisiota katsellen.
Yöllä ohuet seinät paljastivat itsensä, kun joku metelöi
käytävällä ja huoneessaan. Onneksi sitä ei kuitenkaan kestänyt kauaa.
21.7.2013
Tällä kertaa aamupalalla ei tarjoiltu enää mieheni harmiksi
pekonia, vaan ne oli korvattu nakeilla. Aamupalakuvaustenkin mukaan kokilla
olisi oikeus muuttaa menuja haluamallaan tavalla. Aamupala oli muutenkin
huomattavasti suppeampi. Suomalaisiakin sai taas hävetä, kun eräs ammattilainen
oli aamupalalonkerolla samaan aikaan, ja julisti rakkauden sanomaa
ruotsalaiselle perheelle kaikkia tuntemiaan kieliä käyttäen. Useat suomalaiset
tuntuivat tulleen Pärnuun vain juodakseen. Söimme molemmat kaksi leipää ja
lähdimme huoneeseen pakkaamaan.
 |
| Vanha sairaala |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti