Vaasa, Sokos hotel Royal, 24.-25.10.2015

Tällä kertaa lähdimme hotellilomalle kahdestaan. Vaasaan saapuessamme ajoimme paikallisen kreikkalaisen ravintolan pihaan, josta mieheni kävi varaamassa pöydän illaksi.

Ostos- ja vapaa-ajan reissu aloitettiin ensin kiinni menevistä kohteista. Ajoimme lastentarvikeliikkeen eteen, tiputimme parkkimittariin 0,2 €, ja teimme ostoksia vartin verran. Pojalle tuliaisiksi löytyi hienoja lasten lautasia.

Ajoimme hotellin läheisyyteen, jossa maksullinen parkkiaika päättyisi kahdelta. Koska olimme hieman etuajassa paikalla, kulutimme mittariin 0,6 €. Sunnuntaisin paikoituksesta kadulla ei tarvinnut maksaa, joten muita kuluja ei syntynyt.

Kävimme lunastamassa huoneen, joka sijaitsi Sokos hotel Royal:n toiseksi ylimmässä eli yhdeksännessä kerroksessa. Itse hotelli sijaitsi aivan keskustassa. Huone maksoi vuorokaudelta 90,40 €.

Huone oli siisti, vaikkakin pesuhuoneen katon pesu olisi ollut tarpeen.

Rewell Center -ostoskeskus

Majoittumisen jälkeen suuntasimme torin laidalla olevaan ostoskeskus Rewell Centeriin. Pyörähdimme pikaisesti pian kiinni menevässä askarteluliikkeessä, minkä jälkeen suuntasimme kohti kolmelta sulkevaa kauppahallia. Kauppahallissa oli miellyttävä tunnelma, ja esimeriksi juustotiskin antimet houkuttelivat, mutta hotellimajoituksen vuoksi herkut jäivät ostamatta.

Lobby Bar

Kauppahallin jälkeen puraisimme pikaisesti leivät kahvilassa, jotta jaksaisimme iltaan asti.

Kiertelimme hyvän tovin ostoskeskuksen liikkeitä, ja teimmekin hyviä löytöjä.

Ostoskierroksen jälkeen pysähdyimme Lobby Bar –nimiseen aulabaariin, jossa päätimme hetken istua. 0,4 l olut maksoi 5,5 €. Pöydät olivat tahmeita ja pyyhkimättömiä, mutta taustalla soi makuumme sopivaa musiikkia, joten yritimme olla välittämättä.

Seuraavaksi suuntasimme ruokakauppaan, missä täytimme lottorivit (jo tässä vaiheessa paljastettakoon, että voittoa ei tullut). Haimme kaupasta myös pientä evästä hotellille, kuten paketin savu-pippurijuustoviipaleita, josta oli helppo napsia siivuja ilman apuvälineitä.

Kreikkalainen ravintola Ikaria

Tsatsiki

Olimme varanneet pöydän ravintolasta iltaseitsemäksi, jota ennen valmistauduttiin ja laittauduttiin hotellilla. Puoli seitsemän aikoihin lähdimme kävellen kohti kreikkalaista ravintola Ikariaa. Ravintola sijaitsi lyhyen kävelymatkan päässä hotellilta. Ravintolassa oli mukava, kreikkalainen tunnelma. Televisioruudulla pyöri videokuvaa kreikasta, ja taustalla soi kreikkalainen musiikki.

Moussaka

Tilasimme alkuun tsatsikin (5,5 €) ja pääruoiksi moussakat (13,60 €). Pieni olut maksoi 3,8 €. Palvelu oli loistavaa ja ruoka erinomaista. Moussaka-annokseen kuului lisäksi salaatti. Ruoka-annokset olivat niin isot, ettemme jaksaneet syödä niitä loppuun. Kuitenkin ystävällinen, Thessalonikista kotoisin ollut ravintoloitsija tarjosi meille ensimmäisen käyntimme kunniaksi vielä jälkiruoat kaupan päälle, ja olisi pakannut halutessamme loput ruoatkin mukaan. Jälkiruoaksi valitsin kreikkalaisen jäätelön, mieheni frappe-kahvin.

Ruokailun jälkeen, mahat täynnä ja väsyneinä suuntasimme vielä kohti keskustaa, missä kävimme tovin istumassa iltaa ennen hotellille paluuta.

25.10.2015

Sänky oli melko kova, ja uni oli rauhatonta. Pitkänkin yön jälkeen tuntui väsyttävän. Lähdimme kuitenkin iloisin mielin aamupalapöytään.

Maanalainen käytävä aamiaisrakennuksen ja hotellin välillä

Aamiainen tarjoiltiin päärakennuksen viereisessä rakennuksessa, jonne pääsi kulkemaan myös maanalaista tunnelia pitkin. Aamupala oli todella monipuolinen – kaloja oli useita eri laatuja, oli pekonit ja nakit ja munakokkelit. Kasvisruoan ystäville mieleisiä herkkuja tarjolla oli mm. kotijuustoa ja savujuustoa, perunaröstiä ja lämpimiä herkkusieniä. Shottilaseissa oli annosteltuna tyrnimehua, ja pöydissä oli valmiina paperit, aterimet, kahvit ja kupit.

Sateista syysaamua oli mukava katsella ikkunasta.

Hotellivalintaamme oli vaikuttanut oleellisesti hotellin uima-allas, johon tutustuimme aamupalalevon jälkeen. Allasalueen poreamme ei näyttänyt olevan käytössä. Sauna-, peseytymis- ja pukeutumistilat olivat siistit. Ikkunoista oli näkymä kaupungille. Suihkujen ja uima-altaan välissä oli vain kirkas lasitiili, josta kuulsi läpi suihkuttelijan ääriviivat. Onneksi olimme suurimman osan ajasta kahdestaan. Uimme vajaan puoli tuntia, kunnes paikalle saapui muitakin löylyttelijöitä. Saunoimme lämmitelläksemme, ja lähdimme huoneeseen pakkaamaan tavaroita kotimatkaa varten.

Kävimme lähtiessämme esittämässä S-etukortin vastaanotossa, jota ei oltu aikaisemmin pyydetty, eikä sitä ollut huonetta varatessa ja maksettaessa saanut hotellin varaussivuille syöttää. Virkailija sanoi, että etua ei myönnetä, jos majoitus on maksettu etukäteen, eikä ole itse kortin tietoja varauksen yhteydessä ilmoittanut. Mutta koska varauksen yhteydessä ei ollut mahdollisuutta syöttää kortin tietoja, ei asiakkaalla ollut mahdollisuutta saada majoittumisestaan S-etua, vaikka näin kuuluisikin olla. Otettuamme yhteyttä matkan jälkeen S-ryhmään, he lupasivat tehdä asiassa tämän kerran poikkeuksen. He myönsivät järjestelmän olevan puutteellinen, mutta on kuitenkin asiakkaan omalla vastuulla, saako hän edun varausvaiheessa vaiko ei.

Vielä ennen kotimatkaa ajelimme meren rannassa, ja haimme perinteisesti geokätkön.

https://www.sokoshotels.fi/fi/vaasa/original-sokos-hotel-royal-vaasa

http://www.vaasa.fi/

https://www.facebook.com/KreikkalainenRavintolaIkaria

Kuusamo, Ruka, Jääskän Loma, 9.-13.9.2015

Ylimmäinen Hiidenlampi, Hiiden Hurmos -reitillä Oulangassa

Mökki pilkottaa puiden takaa

Vanhan perimätiedon mukaan ruska saapuu suurinpiirtein 12.9. klo 14.00. Syyskuun toiseen viikonloppuun ajoittui tämänkin syksyn ruskalomamme Kuusamon Rukalle.

Mökki tuoksui tutulta ja oli yhtä kotoisa, kuin aina ennenkin. Ensihätään valmistettiin pitkän matkan päälle ruoka.

Alkuillasta lähdimme ulkoilemaan. Kuljimme metsässä, söimme mustikoita ja kävimme rinteillä. Pojalla oli tilaa ja turvallista juoksennella ympäriinsä.

Iltasella nautittiin takkatulen tunnelmasta sohvalla rentoutuen.

10.9.2015

Lähdimme heti aamupalan jälkeen kohti Kuusamon keskustaa. Kävimme leikkimässä jäähallin takana sijaitsevalla leikkikentällä, jossa poika piti erityisesti isosta liukumäestä. Leikkikentän vieressä, järven rannan tuntumassa sijaitsi kota ja nuotiopaikka. Lähellä oli myös polkuautorata hieman isommille lapsille. Skeitti- ja urheilupaikkoja löytyi myös kiitettävästi.

Kiikuttuamme ja leikittyämme kävimme vielä etsimässä läheltä geokätkön, ja jätimme jälkemme tähänkin maastoon.

Kirpputoreista innostuneena vierailimme keskustan kahdella kirpputorilla. Kirpputori Karpalossa meitä kiinnosti erityisesti lasten lelut, joita myyjän mukaan myytäisiin ”vaikkapa 10 centillä, halpa on, ei paljon mitään”. Keräsimme kassillisen pikkuautoja ja –eläimiä (yhteensä 19 kpl), joista maksoimme kassalle yhteensä 2 euroa. Myös toiselta kirpputorilta löytyi kotiinvietävää.

Kävimme hakemassa ruokakaupasta vielä täydennystä jääkaappiin ennen kuin suuntasimme Kuusamon Uistimen kahvioon. Kahvion olimme valinneet sieltä löytyvän akvaarion vuoksi, joka jaksoikin ihmetyttää ja viihdyttää poikaa, vaikka pienet akvaariot luonnonkalojen elinympäristönä hieman vanhempia mietityttikin. Kahvi ja pillimehu maksoivat euron kappaleelta. Pulla oli 2,90 €. Kuitin lopussa oli hauska viesti ”Kireitä siimoja”. Kahvilasta olisi halutessaan voinut ostaa mukaansa myös kaikenlaisia ihania matkamuistoja.

Palasimme mökille, jonne Kuusamosta oli n. 20 minuutin ajomatka. Pakkasimme mukaamme uudet varusteet, ja jatkoimme matkaamme perinteiseen sienipaikkaamme järven rantaan. Sienisaalis oli tänä vuonna jo kotimaisemissa jäänyt olemattomaksi, mutta viime vuoden valtavasta sadosta johtuen olimme vielä toiveikkaita.

Laitoimme pojan nukkumaan vaunuihin auton viereen, ja kuljeskelimme itkuhälyttimen kanssa lähimetsän maastossa. Sieniä ei kuitenkaan ollut kuin ”kourallinen”, joten saimme puhallella tyhjiin käsiin. Pojan kuitenkin jatkaessa uniaan suuntasimme rantaan, missä tyhjä sienisanko toimi istuimena. Vesi oli jo melko kylmää. Jonkin aikaa auringossa istuttuamme palasimme autolle, ja odottelimme pojan heräämistä peräluukkua sohvana pitäen. Kolme kuukkeliakin kävi vierailulla.

Illalla herkuteltiin makaronisalaatilla, bataattitikuilla ja muutamalla sienellä. Vielä ennen iltasaunaa pelattiin koko perheen voimin jalkapalloa ulkona. Sauna olikin hyvin pikainen, koska poika ei vielä välitä kauaa istua löylyissä, saatika paikoillaan.

Niittylato Hiiden Hurmos -reitin varrella

11.9.2015

Poroaita, Hiiden Hurmos

Tänään ohjelmassa oli perinteinen vaellus, minkä kohteeksi olimme valinneet Oulangalta löytyvän viiden kilometrin Hiiden hurmos –reitin. Päivä oli jälleen aurinkoinen, jopa kuuma, joten vaeltaminen oli melko lämmintä puuhaa.

Ylimmäinen Hiidenlampi, Hiiden Hurmos, Oulanka

Reitti oli erinomaisessa kunnossa, ja sen varrelta löytyi paljon mielenkiintoista nähtävää. Matkan varrella pääsi tutustumaan mm. poroaitaan, jota sai katsella hieman ylempääkin kiiveten pieneen näkötorniin. Lisäksi matkaa kuljettiin Ylimmäisen Hiidenlammen kupeessa, ja Alimmaistakin Hiidenlampea nähtiin hieman kauempaa. Välillä poika käveli itse, välillä hän istui kantorinkassa. Eväät syötiin niittyladon kupeessa. Myös tulipaikka olisi ollut reilun kilometrin päässä reitin päätepysäkistä.

Parhaat maisemat koittivat viimeisenä – Kiutakönkään upeat kosket tallennettiin moniin valokuviin.

Matkaan kului reilu kaksi tuntia ruokineen, valokuvauksineen ja vaipanvaihtoineen.

Kiutaköngäs, Oulanka

Kiutaköngäs, Oulanka

Kiutaköngäs, Oulanka

Mökillä lepäsimme pojan päiväunien ajan sekä laitoimme itsemme ravintolakuntoon. Suuntasimme puoli neljäksi ravintola Rukatonttuun, jonka oikeita aukioloaikoja emme olleet ikäväksemme löytäneet. Keittiö ei tietenkään ollut auki vielä tuolloin, emmekä voineet jäädä melko malttamattoman pojan kanssa odottamaankaan. Niinpä suuntasimme lopulta tänäkin vuonna ravintola Kaltiokiveen Rukankylään. Sekä isännänleike että kasvispaistos maksoivat 17,90 €.

Ruokailun jälkeen ohjelmassa oli jälleen jalkapalloa mökin pihassa.

Päätimme kokeilla valmistaa iltapalaksi raclettea, ja kun raclette-grilliä ei ollut mukana, keksimme oman versiomme – uuni-racleten. Raclette valmistettiin näppärästi uunissa siten, että vuokaan pilkottiin halutut ainekset, joiden päälle ladottiin Ritari-juustosiivuja. Vuoka uuniin grillaukselle, kunnes juusto on sulanut. Raclette oli vähintäänkin yhtä hyvää, kuin raclette-pannulla valmistettuna.

Uuni-raclette

12.9.2015

Olimme saaneet kutsun Palosaaren poro- ja kalastustilalle. Tila sijaitsi lähempänä Kuusamoa, jonne saavuimme aamupäivästä. Tutustuimme poroihin, joita saimme myös syöttää. Tilalta löytyi myös mm. vanha talo, joka kesäaikaan toimi pienenä kioski-kahvilana. Tilan yrittäjät valmistelivat piha-aluetta seuraavan päivän tapahtumaa varten, ja kävipä tilalta ruoka-aineksia hakemassa myös kokki Sami Garam.

Laavu mökin vieressä

Porotilan jälkeen suuntasimme Kuusamon keskustaan, jossa vierailimme pienillä ja kotoisilla markkinoilla ennen kuin palasimme takaisin Rukalle.

Tiedustelimme Rukan infosta rinnesuunnistuskarttoja, mutta kokemattomina suunnistajina emme kuitenkaan viitsineet maksaa A4-tulosteesta kuutta euroa, vaan päätimme käydä muuten vain kävelemässä alueella. Samaan aikaan oli käynnissä myös Rukan kortteli- ja tunturiajot, joten kulkua oli jonkin verran rajoitettu. Söimme pullat Pitäjän Pirtin terassilla, josta oli kätevä seurata pyöräilykisoja. Kahvi maksoi 1,80 €, mehu 1 €, jättimunkki 3 € ja hieman kuivahtanut berliinin munkki 2,90 €.

Alueella kierreltyämme palasimme takaisin mökille, jossa ohjelmassa oli tälläkin kerralla jalkapalloa ja päiväunia. Illallinen lämmitettiin tänään mökin vieressä laavulla.

Pojan mentyä yöunille, menimme aikuisten kesken saunomaan. Loppuilta kuluikin television ääressä rentoutuen.

13.9.2014

Upea ruska ja mukava loma olivat jälleen takana. Edessä oli enää mökin siivous, kotimatka ja mukana ihanat muistot.

Valmis, uusi Ski Bistro

www.jaaskanloma.fi

http://www.ruka.fi/ruska

http://www.palosaarenporotila.fi/

Alaveteli, Seljes, 21.-22.8.2015

Parin kilometrin mittainen, kaunis järven reunaa kulkeva tie Seljesin leirintäalueelle on mutkainen ja kapea, se on huomattavasti järven pintaa korkeammalla, ja kulkee välillä kahdenkin vesistön välissä. Haimme kalastusluvan (15 €) leirintäalueelta, jonne saavuimme iltapäiväviiden aikoihin. Vaikka alueella on ravintola sekä miellyttävä hiekkaranta laitureineen ja liukumäkineen, ajoimme kuitenkin järven toiseen päähän, missä yöpyisimme luonnon keskellä asuntoautossa.

Päivä oli aurinkoinen ja vesi lämmintä. Mies viritti kalastusvälineet pyyntiin, ja vaihdoimme kevyempää ylle. Ennen kuin ehdimme kunnolla istahtaakaan, lohi tarttui koukkuun.

Kahlasimme pojan kanssa lämpimässä rantavedessä. Hän viihtyi hiekkaleikeissä, rantaan eksyneiden koukkujen varalta uimakengät jalassa. Välillä hiekkaa maisteltiin, välillä sitä kaivettiin.

Lähdimme tällä kerralla matkaan vain oman perheen voimin, mutta olimme kuulleet appivanhempien kuitenkin ottavan viikonlopuksi saman suunnan. Eipä aikaakaan, kun he saapuivat pitkospuita pitkin samaan rantaan. Pian heidän asuntoautonsa ajettiinkin omamme viereen, ja appiukko lähti kalastuslupaa ostamaan. Paluumatka taittui soutuveneellä leirintäalueen päädystä saakka.

Miesten kalastellessa minä keskityin mieluummin sudokujen ratkomiseen ja rentoutumiseen sekä pojan kanssa kahlailuun. Poika nauttikin lähes koko illan vesi- ja hiekkaleikeistä.

Myöhemmin illemmalla laitoimme ruokaa nuotiolla. Seurasimme veneilijöitä järvellä auringonlaskussa. Lyhdyt koristivat kauniisti järven rantaa pimenevässä illassa. 

22.8.2015

Päivä alkoi jälleen kesäisen lämpimänä. Söimme aamiaisen ulkona, minkä jälkeen kiertelimme alueella. Mukaan otettu purkki täyttyi mustikoista, jotka menisivät pakastimeen talven varalle. Poika söi marjansa mättäillä istuen.

Vaikka lohet hyppivätkin, ei kala enää syönyt. Päätin käydä vielä pojan kanssa uimassa, rohkenin itsekin pulahtaa auringon lämmittämään veteen.

www.seljes.fi

Kinnula, Kaunislampi, 7.-8.8.2015

Kaunislampi

 

Lomailimme Kaunislammella ensimmäistä kertaa toissa kesänä, jolloin yövyimme alueella teltassa. Tällä kerralla saavuimme asuntoautolla, jonka parkkeerasimme kodan ja rannan tuntumaan. Kalastuslupa ostettiin heti – se maksoi 15 € vuorokaudelta. Hintaan kuului kolme lohta.

Mieheni sytytti kotaan heti tulet, missä lämpimät leivät laitettiin valmistumaan. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin.

Paikalle saapuivat tälläkin kerralla appivanhempani omalla asuntoautollaan. Hekin hankkivat kalastusluvan samantien. Kala ei kuitenkaan lähtenyt syömään, minkä vuoksi myös onget kaivettiin esiin. Onkijat nostelivatkin pian suuria ahvenia ylös lammesta.

Kävimme anopin kanssa kokeilemassa kalaonnea myös läheiseltä laiturilta, joka sijaitsi vuokrattavan, mutta parhaillaan tyhjänä olleen eräkämpän rannassa. Palatessamme takaisin, paikalle oli saapunut kalastuslupatarkastaja. Epäilevän oloinen tarkastaja sai kuitenkin eteensä ”puhtaat paperit”, joten kalaonnen tavoittelu sai jatkua.

Ruoka laitettiin grillissä lammen rannan tuntumassa. Rannalla sijaitsi myös puulato sekä ulko-wc.

 

Vihdoin illemmalla ensimmäinen lohi tarttui koukkuun. Pian tämän jälkeen paikalle saapuikin kala-auto, jonka puuhia pääsimme ihmettelemään. Hän laski lampeen 150 kiloa lohta autostaan. Useat lohet jäivät hyppelemään rannan tuntumaan. Samaan aikaan paikalle saapui kolmaskin asuntoauto – sana kala-autosta oli jo tavoittanut ensimmäiset kalastajat.

Kala-auto

Lohet matkalla lampeen

Kala-auton poistuttua paikalta alkoi ahkera kalastaminen. Ensimmäinen tarttuikin pian koukkuun, ja hetkeä myöhemmin vielä toinen. Uusia saaliita emme kuitenkaan enää tämän jälkeen saaneet, sillä kalat olivat jo siirtyneet eteenpäin.

Oli vihdoin aika koota sauna rantaan. Appivanhempien mukaan ottamaan telttasaunaan tarvittiin kiukaan täydeltä kiviä, joita keräsimme yhdessä tuumin alueelta. Pian kiuas olikin päällä, ja ensimmäiset löylynottajat saivat istahtaa lauteille. Löylyt olivat miellyttävän tasaiset. Uskaltauduin väliajalla pulahtaa veteen, vaikka pimeässä kastautuminen olikin hieman jännittävää.

Saunomisen jälkeen istuimme vielä iltaa ulkona. Hetki puolen yön jälkeen kuulimme sudenpoikien haukuntaa. Metsästystä harrastavat mieheni ja appiukkoni totesivat kyseessä olevan sudenpoikien kutsuhaukunta emolleen. Haukku kuulosti huomattavasti koiranhaukuntaa pehmeämmältä. Sen kuuleminen sai minulle kylmät väreet aikaan, vaikka kokemus oli kuulemma kovin harvinaislaatuinen, ja siitä olisi ennemminkin pitänyt nauttia, kuin kauhistua. Ääni kuului hyvin läheltä – ehkä noin parin sadan metrin päästä.

8.8.2015

Heikinlampi

Yön aikana paikalle saapui useita kalastajia – ensimmäiset jo ennen aamuviittä. Aamulla ylös noustuamme kalastajia oli rannoilla useita. Aamupalan jälkeen siistimme paikat, pakkasimme saunan, ja valmistauduimme vähitellen lähtöön.

Heikinlammen kota

Kokeilimme vielä kalaonneamme Koirasalmen Heikinlammella. Lammen rannassa ei saanut yöpyä, mutta yöpymiseen tarkoitettuja parkkipaikkoja oli tehty lähelle tien varteen. Niissä yöpyminen maksoi 13 € vuorokaudelta.

Muiden kalastellessa kävin pojan kanssa  rannassa kahlaamassa (koukkujen varalta kengät jalassa). Toiset grillasivat laavulla vielä makkarat, ennen kuin oli kotiinlähdön aika.

http://www.kalapaikka.net/kaunislampi_jarvi-kalastus_ja_lomamokki_tiedot_keski-suomi_kinnula___106595.asp

http://www.luontoon.fi/salamajarvi/kartatjakulkuyhteydet

Lestijärvi, Kuturanta, 6.-7.8.2015

Päärakennus

Olimme saaneet SF-Caravanin jäseniksi liittyessämme ilmaisen majoittumisen Lestijärven rannalla sijaitsevalle Kuturannan leirintäalueelle. Muutoin yöpyminen asuntoautossa olisi maksanut kortilla alueella 16 € vuorokaudelta. Hinta sisälsi sähkön (max 1000 w). Muu sähkö oli hinnoiteltu erikseen. Leirintäalueella ei peritty henkilömaksuja. SFC-kortti otettiin vierailun ajaksi pantiksi inforakennukseen, jossa sijaitsivat pesutilat sekä kioski.

Hiekkaranta

Ajoimme rannan läheisyyteen. Vieressämme sijaitsi minigolfrata. Rannasta sai myös vuokrata venepaikkoja tai lainata yhtä kolmesta soutuveneestä ilmaiseksi. Siistillä hiekkarannalla oli myös polkuvene ja keinut. Harmittelimme, ettemme olleet ottaneet pelastusliivejä mukaan pojalle – ilman niitä emme voineet lähteä järvelle.

Päivä oli melko kylmä. Poika leikki mukaan otetuilla leluilla, ja kierteli lähimaastossa tutustumassa karavaanarikoiriin. Hän nosti kättä kaikille ohikulkijoille ja teki muihin innokkaasti tuttavuutta. Ilmapiiri alueella olikin erittäin hyvä, ja ihmiset olivat hyvin ystävällisiä.

 

Leikkipuisto

Päärakennuksen vieressä sijaitsi suuri leikkialue. Sieltä löytyi keinuja eri ikäisille lapsille, kaksi leikkimökkiä, polkuautoja, hiekkalaatikko, liukumäki jne. Pojalle olisi riittänyt tekemistä vaikka koko päiväksi. Harmiksemme paikalle saapui isompia lapsia ajamaan polkuautoilla, joista yksi olisi samantien peruuttanut pojan päälle, ellemme olisi reagoineet riittävän nopeasti. Lapset jäivät ajamaan aluetta ympäri, ja me lähdimme alta pois.

Päivä oli muuttumassa hieman aurinkoisemmaksi. Pitkin iltaa saapui uusia karavaanareita alueelle. Lämmitimme hiiligrillin ja kävimme rapsuttelemassa koiria. Ruoka syötiin yhdessä ulkona.

Alueella oli iltasaunavuorot kahdessa eri saunassa, joista toinen sijaitsi rannassa, ja toinen päärakennuksen läheisyydessä. Ensin rannassa saivat saunoa naiset, sen jälkeen miehet.

Pojan nukahdettua tarkenimme istua vielä hyvän aikaa ulkona. Illempana kävimme suihkussa päärakennuksessa, joka oli todella siistissä kunnossa, vaikkei kovin uusi enää ollutkaan.

Suihku

 

7.8.2015

Päivä alkoi aurinkoisena. Aamupalan jälkeen leikimme ulkona, ja saimme rapsutella lähteviä koiria.

Päätin lähteä uimaan pojan kanssa, sillä ranta oli miellyttävän loiva ja hiekkapohjainen. Vesikin oli siedettävän lämmintä. Tästä huolimatta poika kasteli vain jalkojaan ja juoksenteli hiekalla.

Kuturanta oli mukavan kokoinen, miellyttävä ja koko perheelle sopiva. Hinnat olivat edullisia. Tulisimme tänne varmasti uudelleenkin.

http://www.kuturanta.fi/

http://www.lestijarvi.fi/