maanantai 10. elokuuta 2015

Kinnula, Kaunislampi, 7.-8.8.2015

Kaunislampi




 






















Lomailimme Kaunislammella ensimmäistä kertaa toissa kesänä, jolloin yövyimme alueella teltassa. Tällä kerralla saavuimme asuntoautolla, jonka parkkeerasimme kodan ja rannan tuntumaan. Kalastuslupa ostettiin heti – se maksoi 15 € vuorokaudelta. Hintaan kuului kolme lohta.
Mieheni sytytti kotaan heti tulet, missä lämpimät leivät laitettiin valmistumaan. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin.

Paikalle saapuivat tälläkin kerralla appivanhempani omalla asuntoautollaan. Hekin hankkivat kalastusluvan samantien. Kala ei kuitenkaan lähtenyt syömään, minkä vuoksi myös onget kaivettiin esiin. Onkijat nostelivatkin pian suuria ahvenia ylös lammesta.
Kävimme anopin kanssa kokeilemassa kalaonnea myös läheiseltä laiturilta, joka sijaitsi vuokrattavan, mutta parhaillaan tyhjänä olleen eräkämpän rannassa. Palatessamme takaisin, paikalle oli saapunut kalastuslupatarkastaja. Epäilevän oloinen tarkastaja sai kuitenkin eteensä ”puhtaat paperit”, joten kalaonnen tavoittelu sai jatkua.

Ruoka laitettiin grillissä lammen rannan tuntumassa. Rannalla sijaitsi myös puulato sekä ulko-wc.

 
Vihdoin illemmalla ensimmäinen lohi tarttui koukkuun. Pian tämän jälkeen paikalle saapuikin kala-auto, jonka puuhia pääsimme ihmettelemään. Hän laski lampeen 150 kiloa lohta autostaan. Useat lohet jäivät hyppelemään rannan tuntumaan. Samaan aikaan paikalle saapui kolmaskin asuntoauto – sana kala-autosta oli jo tavoittanut ensimmäiset kalastajat.
Kala-auto
Lohet matkalla lampeen
Kala-auton poistuttua paikalta alkoi ahkera kalastaminen. Ensimmäinen tarttuikin pian koukkuun, ja hetkeä myöhemmin vielä toinen. Uusia saaliita emme kuitenkaan enää tämän jälkeen saaneet, sillä kalat olivat jo siirtyneet eteenpäin.

Oli vihdoin aika koota sauna rantaan. Appivanhempien mukaan ottamaan telttasaunaan tarvittiin kiukaan täydeltä kiviä, joita keräsimme yhdessä tuumin alueelta. Pian kiuas olikin päällä, ja ensimmäiset löylynottajat saivat istahtaa lauteille. Löylyt olivat miellyttävän tasaiset. Uskaltauduin väliajalla pulahtaa veteen, vaikka pimeässä kastautuminen olikin hieman jännittävää.


Saunomisen jälkeen istuimme vielä iltaa ulkona. Hetki puolen yön jälkeen kuulimme sudenpoikien haukuntaa. Metsästystä harrastavat mieheni ja appiukkoni totesivat kyseessä olevan sudenpoikien kutsuhaukunta emolleen. Haukku kuulosti huomattavasti koiranhaukuntaa pehmeämmältä. Sen kuuleminen sai minulle kylmät väreet aikaan, vaikka kokemus oli kuulemma kovin harvinaislaatuinen, ja siitä olisi ennemminkin pitänyt nauttia, kuin kauhistua. Ääni kuului hyvin läheltä – ehkä noin parin sadan metrin päästä.

8.8.2015

Heikinlampi
Yön aikana paikalle saapui useita kalastajia – ensimmäiset jo ennen aamuviittä. Aamulla ylös noustuamme kalastajia oli rannoilla useita. Aamupalan jälkeen siistimme paikat, pakkasimme saunan, ja valmistauduimme vähitellen lähtöön.

Heikinlammen kota
Kokeilimme vielä kalaonneamme Koirasalmen Heikinlammella. Lammen rannassa ei saanut yöpyä, mutta yöpymiseen tarkoitettuja parkkipaikkoja oli tehty lähelle tien varteen. Niissä yöpyminen maksoi 13 € vuorokaudelta.
Muiden kalastellessa kävin pojan kanssa  rannassa kahlaamassa (koukkujen varalta kengät jalassa). Toiset grillasivat laavulla vielä makkarat, ennen kuin oli kotiinlähdön aika.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti