Kuusamo, Ruka, Jääskän Loma Oy, 11.-14.9.2014

Mökki oikealla. Taustalla rinteet

Vuoden odotuksen jälkeen oli jälleen aika lähteä viettämään ruskalomaa Rukalle. Päivä oli vielä hetken valoisa perille saavuttuamme, mutta vietimme silti ensimmäisen illan pitkästä matkasta väsyneinä sisällä, takkatulen ääressä.

12.9.2014

Tutustuimme aamulla etukäteen Rukan alueen vaellusreitteihin. Valkeisenvaaran vaellusreittiä olimme suunnitelleet jo vuosi sitten tämän vuoden kohteeksi. Reitin pituus olisi Rukan keskuksesta aloittaen 8 kilometriä, mutta päätimme aloittaa matkan Valkeisenlammen tuntumasta, jonne jätimme automme. Lähdimme reitille pururadan kupeesta.

Reitin varrella oli lukuisia tatteja, haperoita ja rouskuja. Reitti oli suhteellisen nopea- ja helppokulkuinen. Maaruskan punaisuus ja koivujen keltaisuus tekivät maisemista upeat. Matkan varrella ei ollut levähdys- tai nuotiopaikkoja, joten söimme eväämme kaatuneen puun rungolla istuen. Juuri viisi kuukautta täyttänyt vauvamme matkusti kantorinkassa, mikä oli ensimmäistä kertaa kokeilussa. Vauva viihtyi kyydissä hyvin, ja melko pian nukahtikin maisemapaikalleen. Mukaan reppuun mahtui myös jonkin verran tavaraa, mutta olimme ottaneet lisäksi tavallisen repun matkaan.

Loppumatkasta sienten määrä lisääntyi niin paljon, ettei niiden ohi voinut enää poimimatta kulkea. Mukaan juuri tätä tarkoitusta varten hätävaraksi ottamamme muovipussi täyttyikin alta aikayksikön, vaikka poimiminen olikin runsaasta saaliista johtuen hyvin valikoivaa. Perkaus jäisikin sitten mökille.

Aurinko paistoi lämpimästi koko matkan, vaikka muuten sää olikin jo syksyisen viileä. Perille saavuttuamme Sports Tracker -ohjelma ilmoitti matkan pituudeksi 6 kilometriä. Matka Rukan keskuksesta toisi siis kaksi kilometriä lisää mittariin.

 Suuntasimme kauppaan, mistä haimme sieniä varten ilmatiiviin purkin ja merisuolaa. Sieltä lähdimme mökille saaliineimme, mitkä perkaisimme vasta ruokailun jälkeen. Olimme löytäneet mielenkiintoisen Pihviviikkojen listan ravintola Kaltiokivestä, missä aterian saisi koota itse valitsemistaan osioista. Näistä saisi rakennettua sekä liha- että kasvisaterioita.

Lähdimme ravintolaan jo hyvissä ajoin. Teimme ruokatilauksemme ennen neljää, joten saimme ottaa alkuun myös salaattibuffetin, mikä kuului ilmaiseksi lounasajan ruokailuun arkipäivisin. Ruoka oli hyvää, olimme tyytyväisiä sekä palveluun että puitteisiin. Tarjoilija viihdytti meitä huumorillaan.

Pihvit oli hinnoiteltu yksilöidysti - kastikkeet maksoivat 2 € kappaleelta ja lisukkeet 3 € kappaleelta. Olut maksoi 6,7 € ja siideri 7,3 €, vesi oli ilmainen.

 

Mahat täynnä suuntasimme takaisin mökille, missä perkasin sienisaaliin. Viimeisiä sieniä mökin portailla peratessa viereiseen puuhun lensi neljä kuukkelia. Niistä rohkein uskaltautui jopa sienikasan viereen katselemaan.

Sienivoileipä

Takkaan sytytettiin tuli, ja sieniä ryöpätessä kuunneltiin radiota ja katseltiin televisiota. Illan hämärtyessä laitettiin ulos kynttilöitä ja muutama sytytettiin myös sisälle takkatulen seuraksi.

Iltasella paistettiin osa sienistä naposteltaviksi ja herkuteltaviksi voileivän päällä. Se oli täydellistä syysajan iltapalaa hyvää elokuvaa katsellen!

13.9.2014

 

Päivä aloitettiin suuntaamalla hetimmiten sienimetsään, jotta loppupäivä jäisi aikaa tehdä vapaasti kaikkea muuta. Suuntasimme tuttuihin maastoihin Rukajärvelle. Tämä syksy tuntui olevan ennätyksellinen sienten kannalta, sillä täälläkin karvarouskuja oli satoja pienellä alueella. Jossakin vaiheessa oli pakko kiristää valikoimiskriteerejä ja jättää sieniä jo pienistäkin ”virheistä” keräämättä. Kun sanko ja kaksi muovipussia oli täynnä sieniä, tuntui sopivalta hetkeltä viimeinkin lopettaa.

Karvarouskuja, vain pieni osa kokonaissaaliista

Kävimme viemässä sienet mökille, ja suuntasimme Rukan keskukseen. Olimme suunnitelleet käyvämme kahvilassa suolaisella pikkuruoalla. Tutustuimme kauppakeskus Kumpareen tarjontaan samalla kahvilaa etsien. Emme kuitenkaan löytäneet koko alueelta meille sopivaa, avoinna olevaa paikkaa.

Kipusimme alueen keskellä olevaan näköalatorniin, Tykkyyn, mistä maisema avautui hienosti, vaikka torni ei kovin korkea ollutkaan. Kulku oli esteetön, joten sinne oli helppo pääsy kenelle tahansa.

Keskellä näkötorni Tykky

Iloksemme Rukan alueelle oli tullut useita uusia geokätköjä, joista haimme yhden, ennen kuin suuntasimme jälleen kauppaan, mistä haettiin uusi, ilmatiivis säilöntärasia uutta saalista varten sekä kaivattua pientä suolaista purtavaa.

Sienet perattiin mökin portailla istuen. Tällä kerralla saalista oli niin paljon, että muut suunnitelmat hieman kärsivät siitä. Esimerkiksi laavuruokailu ja iltakävely saivat jäädä tällä kerralla tekemättä.

Illalla sienet ryöpättiin, ja jätettiin iso kasa paistettavaksi ja leipien päälle herkutteluun. Kun vauva oli vaipunut yöunilleen, laitettiin vielä sauna päälle ja nautittiin viimeisen illan löylyistä.

Uusi Ski Bistro

14.9.2014

Teimme aamulla pienen pyörähdyksen mökin metsässä. Lähtiessä ajoimme mökkiteitä kulkien katsomaan takarinteiden juureen nousevaa uutta Ski Bistro -ravintolaa, mikä vaikutti hyvin lupaavalta. Paikkakin oli entistä parempi, ja mökiltä olisi ensi vuonna vain kävelymatka ravintolaan. Kotimatkalle lähdettiin jälleen haikein mielin – kumpa olisimme voineet viipyä vielä edes yhden päivän.

http://www.ruka.fi/

http://www.jaaskanloma.fi/kuusamo-ruka

http://www.ruka.fi/kesa/hinnastot/?file=price_content&pageid=538&id=584