torstai 19. heinäkuuta 2012

Raasepori, Tammisaari, Tammisaaren Kesähotelli, 18.-19.7.2012

Matka jatkui Kustavista kohti Raaseporin Tammisaarta. Matkakohde valikoitui jälleen vasta matkan aikana. Sää oli sateinen, joten lähettelimme matkan aikana hintatiedusteluja alueen majoituskohteisiin. Ennen majoittautumista halusimme kuitenkin tutustua Raaseporin linnaan, mikä paljolti vaikutti kohteen valintaan.

























Linna oli upea ja ehdottomasti näkemisen arvoinen historiallinen kohde. Lipun hinta oli vaivaiset kaksi euroa.

Löysimme edullisen kesähotellin, mitä Ormnäs Camping vuokrasi. Vuorokausihinta oli 62 € kahden hengen huoneessa. Huoneessa olisi wc ja suihku sekä pieni keittiö. Vaihtoehtoisesti leirintäalueella olisi ollut vapaana neljän hengen leirintämökki ilman juoksevaa vettä hintaan 55 €. Valitsimme kesähotellin.
Leirintäalueella huonetta varatessamme meille selvisi, että kesähotelli sijaitsee kilometrin päässä leirintäalueesta, eikä siellä näin ollen olisi minkäänlaista palvelutarjontaa. Hotellista keskustaan tulisi matkaa vajaa kilometri. Maksoimme huoneen ja ajoimme kaupan kautta hotellille.

Kesähotelli

Hotelli oli opiskelija-asuntola, mikä kesällä tyhjillään ollessan sai nimekseen kesähotelli. Huonetta ei oltu siivottu kunnolla, vaan lattioilla pyöri hiekkaa ja muuta likaa. Ulkona alkoi vesisade, joten teimme ruoan huoneessa. Kunpa edes matto olisi ollut lattialla, niin ei kolkko huone olisi ollut ihan niin ahdistava. Ihmettelin myös suuresti sitä, miksi kahden hengen huoneessa oli vain yksi haarukka!

Kävelykatu
Sään kirkastuttua lähdimme kävellen kohti keskustaa. Tällöin  kello oli jo hieman yli viisi, joten kävelykatu oli harmiksemme täysin hiljentynyt liikkeiden mentyä pääsääntöisesti viideltä kiinni.

Kirpputori kävelykadun kyljessä oli jo kiinni
Kuljimme rantaan, missä lukuisat veneet lepäsivät laitureissaan.  Rannalta löytyi myös muutama ravintola.

Luontokeskus
Tutustuimme myös rannassa sijainneeseen luontokeskukseen, mikä oli kaikille avoin ja ilmainen. Keskuksessa kuvattiin luontoa ja eläimiä sekä mm. luonnon saastumista.

Kirkko keskustassa
Suuntasimme vielä keskusta-alueen toiselle rannalle, minkä suuntaisesti kuljimme aina leirintäalueelle saakka. Siellä oli komea ravintola terasseineen, joten päätimme pysähtyä istumaan. Huoneeseen ei ollut kiire. Terassilla alkoi livemusiikkiesitys, mitä kuuntelimme jonkin aikaa.
Lähtiessämme päätimme vielä tiedustella vastaanotosta toista haarukkaa. Virkailija ei selvittänyt, mistä haarukoita olisi saanut lisää (esimerkiksi viereisestä ravintolasta?). Hän nosteli olkapäitään ja ehdotti, että ostaisimme kertakäyttöhaarukoita kaupasta!

Kävelimme tyhjin taskuin jälleen kauppaan, mistä nappasimme mukaan suolaista purtavaa iltapalaksi.  Haarukat jätimme kauppaan. Kaupasta poistuessamme vastaan käveli The Voice of Finlandin voittaja, Mikko Sipola. Edes jotakin positiivista tähän päivään.

19.7.2012

Aamulla lähdimme ajelemaan kohti Tuusulaa, minne olimme illalla saaneet kutsun. Tiedossa olisi mm. piknik Suomenlinnassa.

 

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Kustavi, Vuosnaisten Meriasema, 17.-18.7.2012

Autolautta Kustavissa
Olimme pakanneet mukaamme jälleen kaikkeen varautuen teltan, trangian ja muut vastaavat tarpeet. Automatkan alussa määränpääksi valikoitui Kustavi, missä Vuosnaisten Meriasema vaikutti nettisivujensa perusteella mielenkiintoiselta matkakohteelta.
Kustavin keskustan ohi ajettuamme ajoimme autolautalle, millä pääsi maksutta Kustavin Vuosnaisten alueelle.

Meriasema sijaitsi saaren toisessa päässä, mistä suuri autolautta kuljetti matkalaisia useaan kertaan päivässä Brändön saarelle.
Lautta Kustavista Brändön saarelle

Aurinko paistoi ja sää näytti suosiolliselta telttailulle. Päärakennuksessa meille kuitenkin kerrottiin, ettei telttapaikkoja alueella ollut – ei koko saarella.  Poikkeuslupaakaan ei saatu. Alueella kerrottiin kuitenkin olevan kaksi vapaata huonetta / mökkiä, joista valitsimme sviitti-nimellä kulkevan Naiman. Naima-sviitti maksoi 65 € / vuorokaudelta kahdelle henkilölle. Se oli rivitalotyyppisen rakennuksen toisessa päädyssä.


Huoneessa oli wc ja suihku sekä erikoinen, sisätilaksi muokattu terassi, mikä oli hieman ahdistavan oloinen tila. Televisiota huoneessa ei ollut , vaikka internetkuvauksessa niin luvattiinkin.
Mökin lasitettu terassi

Huoneemme vieressä levittäytyivät upeat rantakalliot, missä paistattelimme päivää muutamaankin otteeseen ohi kulkevia veneitä ja joutsenperhettä katsellen. Kävimme välillä päärakennuksen terassilla nauttimassa viilentävät juomat. Ruoka-annokset näyttivät herkullisilta aurinkoisella terassilla.

Meriaseman aurinkoinen terassi

Istuimme vielä illan rantakallioilla tyynestä ja lämpimässt säästä nauttien.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Kuopio, Hotelli Cumulus, 11.-13.7.2012



Heti Kuopioon saavuttuamme suuntasimme kohti keskustan vieressä sijaitsevaa Puijon tornia, mistä näköala yltäisi pitkälle kaupungin yli. Paikalla oli useita muitakin turisteja pilvisestä säästä huolimatta. Sisäänpääsylippu kustansi 6 € aikuiselta.
Puijon Torni
Menimme hissillä tornin yläpäähän, missä sijaitsi maisemakahvila. Tornista näkyi jokaiseen ilmansuuntaan. Torni kierrettiin nopeasti ympäri. Kävimme vielä kerrosta ylempänä olevalla ulkonäköalatasanteella. Maisemat nähtyämme jatkoimme matkaa hotelliin.

Hotellimme, Cumulus sijaitsi rautatieaseman vieressä, ydinkeskustan tuntumassa. Ajoimme hotellin pääoven viereen, missä sijaitsi mukavan näköinen ulkoterassi. Hotelli tarjosi terassille myös anniskelua.
Huoneen sai lunastaa klo 14.00. Kahden hengen huone kahdeksi yöksi risteilyineen maksoi ainoastaan 170 €. Tiedustelimme parkkipaikkaa ja sen hintoja; koko piha-alue oli kuulemma asiakkaille ilmaista parkkipaikkaa. Sisäpaikoituksestakin olisi tullut maksettavaksi ainoastaan 6 €. Jätimme auton pääoven viereen.


Vastaanotosta kerrottiin huoneessa olevan kuuma, eikä ilmastointia olisi. Huoneeseen mennessämme tiesimme, ettei ”varoitus” ollut liioittelua – huoneessa oli lähes 30 astetta. Vaikka ikkuna avattiin ja tuuletin laitettiin päälle, ei ilma tuntunut viilentyvän ollenkaan. Huone oli muuten viihtyisä ja siisti.

Pikku Pietarin torikuja
Lähdimme kävellen kohti keskustaa. Ilma oli synkkä, eikä aikaakaan, kun alkoi sataa. Kiertelimme muutamia kauppoja remontissa olleen torin laidoilla. Torista pari katua ulospäin sijaitsi Pikku Pietarin torikuja. Kyseessä oli vanhanaikaisen näköinen torikatu, mistä löytyi niin vanhaa tavaraa, kuin käsitöitä laidasta laitaan. Olipa kadulla oma ravintolakin. Paikka oli ihana, ja jokaisen Kuopiossa käyvän kesäturistin käymisen arvoinen kohde.

Aivan vieressä sijaitsi Kreikkalainen ravintola, ravintola Kreeta. Kreikkalaista ruokaa rakastavina olimme jo etukäteen päättäneet syödä kyseisessä ravintolassa.
Tilasimme moussakat – yhden normaalin ja toisen kasvisversiona. Kasvishan oli tietysti loppu, mutta tarjoilija ehdotti tilalle saman hintaista vaihtoehtoista annosta, mihin kuului melkein kaikkea mahdollista. Nimi saattoi olla akropolis. Valinta osoittautui hyväksi. Alkuruoaksi otettu saganaki tosin ei ollut saganakia nähnytkään, mutta muuten olimme ruokiimme hyvin tyytyväisiä.

Sateen vain jatkuessa ja yltyessä riensimme takaisin hotellille, missä päätimme pysyä, kunnes sade olisi hellittänyt. Saunavuorot olisivat käytössä klo 16.00 – 21.00, mitä pidettiin hyvänä kakkosvaihtoehtona, mikäli sää ei sallisi siirtyä ulos.
Jonkin aikaa odoteltuamme sade kuitenkin loppui ja aurinkokin pilkotteli pilvien lomasta. Suuntasimme kävellen kohti pienvene- ja matkustajasatamaa. Alueelle mentäessä löysimme mukavan näköisen lasten leikkipuiston, missä oli tekemistä myös aikuiseen makuun. Puistoja Kuopion keskustassa oli useita, ja ne olivat kauniita ja hyvin hoidettuja.

Katselimme veneitä ja kävelimme hiljakseen eteenpäin. Kävimme istumassa rannan ääressä sijainneessa Albatrossi-nimisessä ravintolassa, mistä matka jatkui pian edelleen. Melko vieressä sijaitsi toinen, pienempi tori, missä karaokea oltiin juuri lopettelemassa. Tässä sijaitsi myös toinen ravintola, ravintola Wanha Satama. Jatkoimme kuitenkin matkaamme tutustuen läheiseen puistoon ja siellä sijainneeseen upeaan kirkkoon.

 


















Ihan tässä kulmilla sijaitsi myös Sataman Helmi –niminen ravintola. Ravintola oli yleisilmeeltään pubi-tyylinen, mutta sieltä sai myös tilattua pizzaa. Nautimme yhdet kylmät sisätiloissa nahkasohvilla, ja ihastelimme paikan kodikkuutta ja tunnelmaa. Pubilla oli myös suuri terassi. Vaikka pizzantuoksu houkutteli, päätimme etsiä jostakin sormisyötävää. Hetken käveltyämme päädyimme paikalliseen Amarilloon. Teimme tilauksemme tiskiltä ja menimme istumaan ikkunoiden läheisyyteen. Pian toinen tarjoilija tuli häätämään meidät pois, sillä olivat kuulemma jo sulkemassa osia ravintolasta. Sitä en ymmärrä, miksi sulkea ensimmäisenä parhaat paikat ikkunoiden, baaritiskin ja ulko-oven vierestä – miksi ei niitä perimmäisiä, mitkä olivat joka tapauksessa tyhjinä.
Saimme sormisyötävämme, mutta annokseen kuuluneet ranskalaiset olivat niin ylimaustettuja, että ruoasta tuli huono olo. Tästä paikasta ei jäänyt hyvä maku suuhun, eikä siinä olekaan sen enempää kertomista.

Oli aika suunnata hotelliin nukkumaan.
Nukkumisesta ei  tahtonut tulla mitään kuumasta ilmasta johtuen. Pidimme ikkunaa lähes koko yön auki, mutta ilma ei viilentynyt tälläkään keinolla.

12.7.2012

Aamupala tarjoiltiin hotellin yhteydessä sijainneessa Huviretki-ravintolassa. Aamupalalla oli juuri ne perustarpeet, mitä hotelliaamiaisella yleensä, ei mitään ylimääräistä. Toinen puolisko kaipaili pekonia, minä taas tätä kasvispuolta. Saimme mahamme kuitenkin täyteen. Vieressä istunut nainen oli hyvin iloinen siitä, että taustalla soi Frank Sinatra.

Hotellimajoitukseen kuului pakettina tilaamamme risteilyliput. Saimme itse valita lähdön ja Roll-yhtiön veneen kiinnostuksemme mukaan. Valitsimme lähdön kellonajan mukaan. Lähdimme risteilylle klo 12.00 lähdöllä M/S Ukko –nimisellä laivalla. Risteily oli nimeltään Vaajasalon kierros. Erikseen ostettuna aikuisten lippu olisi maksanut 13 € ja lounasristeily 25 €. Matkalla matkustajasatamaan saimme myös kilpailevan tarjouksen – M/S Osmo (Koski Laiva Oy)  tarjosi lounasristeilyn hintaan 18 €, minkä olisimme tietenkin valinneet, mikäli olisimme ostaneet liput itse. Linkki tähänkin alalaidassa.

Vasemmalla Wanhan Sataman ravintola, oikealla Albatrossi. Taustalla Puijon Torni.
Pöydät ja muut sisäpaikat oli varattu lounaslipun ostaneille, joten suuntasimme yläkannelle. Vaatetta olisi saanut olla mukana enemmän, sillä paikka oli hyvin tuulinen ja kylmä. Välillä auringon pilkahtaessa vaatetta tosin sai jopa vähentääkin. Matkan aikana kuulimme nauhalta juontoja reitin varrella sijainneista paikoista. Kaiuttimet tosin olivat niin hiljaisella, ettei kuulemisesta tahtonut tulla mitään, vaikka istuimmekin aivan kaiuttimen alapuolella. Myös matkamusiikki olisi ollut mieluista, sillä matka oli kokonaisuudessaan melko tylsä. Oikeaa nähtävää ei juuri ollut.

Kesäinen Kuopion tori
Kahden tunnin risteilyn jälkeen suuntasimme kauppahalliin. Haimme sieltä piiraat, mitkä syötiin paikan päällä. Parin kaupan kautta kierrettyämme siirryimme torille, missä aurinko paistoi lämmittäen. Herneitä sai edullisimmillaan 2 € / litra, ja niitä lähtikin pussillinen mukaan. Tilasimmemyös ihanan viilentävät jäätelöt.

Päätimme suunnata kohti eilen näkemäämme ravintola Wanhaa Satamaa. Valikoima oli huono, mutta istuimme siellä hetken. Tämän jälkeen kävimme nauttimassa vielä Albatrossin terassista, missä myyjä oli noussut väärällä jalalla.
Suunnittelimme illallista, ja päätimme käydä syömässä meidät ihastuttaneessa Sataman Helmessä pizzat, mitkä tuoksullaan jo eilen meitä houkuttelivat. Kävisimme vain ensin vaihtamassa vaatteet hotellissa.
Emme kuitenkaan päässeet enää sisälle huoneeseemme . Alakertaan palattuamme selvisi, että avainkortteihimme oli ladattu vain yksi yö. Onneksi asia saatiin pian korjattua, vaikka harmittihan se. Huoneeseen päästyämme alkoi jälleen sataa.
Istuimme huoneessa jonkin aikaa, kunnes sade jälleen lakkasi. Ulos lähdettyämme suuntasimme kohti Sataman Helmeä. Tilasimme neljän täytteen pizzat (9,5 € / kpl), ja istuimme pöytään odottamaan. Pian saimmekin eteemme muhkean näköiset pizzat, joissa täytettä oli todellakin reunoihin saakka! Tämä oli hienoa. Pizzoja jonkin verran syötyämme totesimme kuitenkin, että pizzat oli selkeästi tehty pakastepizzapohjiin, jollaisia lähimarketeissakin myydään. Pohja oli todella pettymys, mutta päällisestä täydet pisteet – täytteissä ei oltu säästelty. Ravintolassa kuitenkin odottaisi saavansa itse tehtyjä pohjia.
Mahat täysinä siirryimme hetkeksi ulkoterassille raikkaaseen sateenjälkeiseen ilmaan ennen matkan jatkumista. Kuljimme puistoissa, ja katuja ristiin rastiin vihdoin päätyäksemme hotellille. Tämä päivä loppui varhain, mutta päivän ulkonaolo sai väsyneeksi. Yö nukuttiin tällä kertaa ikkuna kiinni, mutta tuuletin päällä, mikä oli huomattavasti parempi ja viileämpi vaihtoehto.