keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Eesti / Viro, Saarenmaa, Kuressaare, Allee Apartments, 21.-23.7.2013

Piispanlinna Kuressaaressa
 Lähdimme Pärnusta kahdentoista aikoihin. Saavuimme Virtsun satamaan klo 12.50 samaan aikaan ison lautan kanssa. Jonoja ei ollut. Hintaa henkilöautolle tuli 7,4 € ja 2,6 €matkustajaa kohden, eli yhteensä 12,60 €. Lautta lähti liikkeelle yhden pintaan. Lautalla oli muutama kahvila ja pieni kauppa. Matka Kuivastun satamaan kesti ainoastaan 23 minuuttia. Matka satamasta Kuressaareen kesti vielä n. 50 minuuttia

Majoitusvuorokausi alkaisi neljältä, mutta olimme saaneet luvan saapua paikalle jo kolmelta. Ehdimme vielä käydä tätä ennen Kuressaaren kulmilla ruokakaupassa.

Majoituimme neljän hengen asunnossa, minkä hinta oli 120 € vuorokaudelta. Hintaan sisältyi myös loppusiivous. Asunto  oli varattu Booking.com:sta, mutta majoitusyrityksen omilla sivuilla vuokraushinta olisi ollut huomattavasti edullisempi. Huomasimme tämän ikävä kyllä liian myöhään.


Allee Apartments
Talossa oli kaksi asuntoa. Niitä yhdisti yhteinen sisäänkäynti ja pieni aula. Asunto sijaitsi aivan keskustan tuntumassa ja 1200-luvulla rakennettua Piispanlinnaa vastapäätä. Asunto oli siistissä kunnossa ja se oli upeasti sisustettu vanhaa ja uutta yhdistellen. Neljän hengen huoneistossa oli kuitenkin vain yksi makuuhuone, joten olohuoneen sohva oli myös otettava nukkumiskäyttöön neljää majoittujaa ajatellen.




 










Talon omistaja esitteli asunnon ja kertoi itse asuvansa sen takana sijaitsevassa talossa. Sääennusteet Saarenmaalla eivät kuulemma koskaan pitäneet paikkaansa, vaan säät vaihtelivat hurjasti. Odottamamme sääennusteiden mukaiset helteet eivät siis olleet kovinkaan varmoja.

Riisi-kasvisannos

Lähdimme hakemaan keskustan ravintolasta murua rinnan alle. Puhallinorkesteri soitti monipuolista musiikkia, mikä kuului ilmeisesti Saarenmaan oopperapäivien ohjelmaan. Välillä kuului oopperalaulantaakin. Pysähdyimme Ruunipizzaan / Pannkoogikohvik-ravintolaan. Hinnat olivat edullisia, mutta siisteyteen ei oltu ehditty panostaa. Päivä oli tuulinen ja kylmähkö. Riisi ja kasvikset maksoivat 3,7 € ja tonnikalapasta 3,7 €, iso olut 3 €. Ruoat tarjoiltiin pienissä uunivuoissa. Vaikka annokset näyttivät pieniltä, ne olivat riittäviä ja todella hyviä.













Keskustassa ei juurikaan näkynyt putiikkeja, vaan siellä oli lähinnä ravintoloita terasseineen. Kylä vaikutti rauhalliselta ja kotoisalta.


Lehtipihvi







Palasimme takaisin asunnolle. Aurinko paistoi, mutta tuuli oli hyvin kylmä ja voimakas. Istuimme pihaportailla, sillä kalusteita ulkona ei ollut. Kuuntelimme musiikkia kännykän kautta, sillä huoneeseen kuului ilmainen netti, mutta radiota ei löytynyt. Viereiseen asuntoon tulisi liettualaisia asukkaita vasta seuraavana päivänä. Päätimme hetken kuluttua mennä istumaan aurinkoon linnan vallihaudan rannalle. Paikka oli huomattavasti suojaisampi ja lämpimämpi.
 
Jonkin aikaa auringossa istuttuamme saapui paikalle myös matkaseuramme. Kanssamme lomaa Saarenmaalle viettämään saapuivat myös serkkuni ja hänen miehensä. Vaihdoimme kuulumisia, ja ilta menikin nopeasti. Pääsimme lähtemään syömään vasta puoli kymmenen jälkeen, jolloin useat ravintolat olivat jo laittamassa oviaan kiinni. Päädyimme Pub Vaekodaan, mikä oli sisätiloiltaan luolamainen. Komea ravintola oli jo menossa kiinni, mutta työntekijät toivottivat meidät silti tervetulleiksi. Taisimme olla ainoat syöjät koko ravintolassa. 

Kasvispizza
Musiikki soi kuitenkin taustalla ja saimme nauttia illasta rauhassa. Palvelu oli erinomaista. Menuumme kuului seuraavaa: Salamipizza 6,9 €, Juustopihvi 7,5 €, Lehtipihvi 13 €, Kasvispizza 6,7 €, valkosipulileivät 2,6 €, Pelmeenit 2,9 €, talon punaviini 17 €, iso siideri 3 € ja iso olut (0,5 l) 2,9 €. Lähdimme ravintolasta mahat täynnä.

 22.7.2013

Lähdimme aamupalan jälkeen kauppaan hakemaan piknik-tarpeita. Valmistimme piknikille mm. kreikkalaista salaattia, herkkuihin kuului myös useita juustoja, sipsejä, ananasta, viinirypäleitä, lihapullia, patonkia jne.
Ennen piknikille lähtöä kävimme kuitenkin vielä kävelemässä läheisellä rannalla, minkä vieressä sijaitsi myös pieni huvipuisto. Ranta oli suuri ja hyväkuntoisen näköinen, mutta kovasta ja kylmästä tuulesta johtuen uimareita ei ollut. Kiersimme vielä rannan ja asunnon vieressä sijaitsevan linnan toiselle laidalle, mistä menimme linnaan sisään. Haimme linnasta geokätkön, ja ihastelimme sen upeita yksityiskohtia. Linnoitukseen ei ollut pääsymaksua, mutta itse linnan sisään myytiin lippuja. Jonkin aikaa kierrettyämme päätimme lähteä hakemaan asunnolta ostamamme piknik-tarvikkeet ja siirtyä vallihaudan rannalle herkkuinemme. Aurinko paistoi, ja suojaisassa paikassa oli välillä kuumakin. Päivä kului nurmella joutuisasti.

Uimaranta


Siirryimme myöhemmin sisätiloihin pelaamaan korttia, missä mieheni kanssa hävisimme rahamme uunituoreelle pokerihaiserkulleni, joka ei sanojensa mukaan ollut ennen pokeria pelannut. Liekö tuo ollut totta vai tarua.

Tällä kertaa lähdimme hyvissä ajoin syömään. Ravintolaksi valikoitui upean näköinen Pritsumaja Grill & Bar. Kysyimme tilatessamme tarjoilijalta, puhuisimmeko suomea vai englantia. Hän pyysi puhumaan englantia. Pyysin saada tilaamani kaksi alkupalaa pääruokina samaan aikaan, kun muut saisivat omat ruokansa (toistin asian varmuuden vuoksi kaksi kertaa). Saimme juomat hyvin pitkän odottelun jälkeen: iso siideri 3,5 €, iso olut 2,8 €, Corona (mikä tarjoiltiin tuopista, ei pullosta limeviipaleen kanssa, kuten kuuluisi) 3,5 €, talon valkoviini 19 €. Alkupalat tulivat ripotellen. Toinen pääruoaksi tilaamani alkupala saapui samaan aikaan muiden alkupalojen kanssa. Mainitsin asiasta, mutta en passittanut ruokaa takaisin. Tarjoilija ei näyttänyt ymmärtävän yhtään mitään. Pian saapui kuitenkin vielä myös toinen alkupalani, joka yhteistuumin passitettiin takaisin, toimettavaksi pöytään vasta, kun muutkin söisivät pääruoan.

Pääruokien saapuessa sain toisen alkupalani uudelleen. Yksi meistä jäi kuitenkin kokonaan ilman ruokaa. Hänen pääruokansa saapui vasta n. 10 minuuttia myöhemmin, erikseen pyydettynä. Tilattuihin ruokiin kuului hampurilaisateria, missä hampurilaisen hattu oli niin kova, että siitä kuului koputtaessa samanlainen ääni, kuin puusta. Aterian hinta oli 8 €. Lisäksi tilasimme sipulirenkaat 3,5 €, ulkofileen 12 € (pihviä verrattiin purukumiin), juustopallot 3,5 € ja valkosipulileivät 7 €. Paha maku oli suussa jo pelkästä palvelun toimimattomuudesta. Emme jättäneet ravintolaan tippiä.

Loppuilta kului asunnolla jutellen ja musiikkia kuunnellen.

23.7.2013

Huone tuli luovuttaa kahteentoista mennessä. Kannoimme tavaroitamme autoihimme aamupalojen jälkeen. Asunnon omistaja pyöri levottomasti asunnon kulmilla pitkän aikaa, mikä oli melko epämiellyttävää. Emme kuitenkaan aikoneet lähteä liian aikaisinkaan, sillä olimme päättäneet tähdätä klo 12.55 lähtevälle lautalle. Lähdimme joka tapauksessa hyvissä ajoin ennen kahtatoista.

Ehdimme lautan lähtöön sopivasti, ja saimme ajaa samantien sisään. Tällä kertaa jäimme odottamaan matkan taittumista autoihin. Matka kesti n. puoli tuntia. Autot olivat tilaan nähden hyvin ahtaalla, eivätkä kaikki tahtoneet päästä autoistaan ulos tai niihin takaisin sisään.

Tankkasimme vielä rantaan saavuttuamme edullisinta matkan aikana näkemäämme dieseliä (1,288 / l) ja suuntasimme kohti Tallinnaa. Matka Virtsusta Tallinnaan kesti tunnin ja 45 minuuttia. Tallinnassa teimme vielä hieman ostoksia ja kävimme syömässä Vironkin vallanneessa Hesburgerissa. Ajoimme satamaan jo 1,5 tuntia ennen lähtöä, eli puoli viisi, jolloin sinne pääsi sisään vain hetken odottamisen jälkeen. Odotusaika laivalla oli tosin hieman hermoja raastavaa. Laiva lähti 10 minuuttia etuajassa, mutta toiveistamme huolimatta se ei ollut satamassa yhtään aikaisemmin. Laivamatkan loppuessa hyvästelimme matkaseuramme haikein mielin ja suuntasimme kohti kotia.

Eesti / Viro, Pärnu, Villa Eeden, 19.-21.7.2013




Olimme varanneet autolauttakyydin Helsingistä Tallinnaan, mikä edullisimmillaan maksoi meno-paluuhintaan autolta ja kahdelta matkustajalta 155 € Viking Linella (Viking XPRS). Laiva lähti Katajanokasta klo 11.30, ja satamassa tuli olla vähintään tunti ennen lähtöaikaa. Saavuimme satamaan klo 9.40. Laiva saapui paikalle vasta klo 10.30, ja sisään saatiin ajaa klo 11.00

Kulutimme aikaa maisemia katsellen ja tax freessa vieraillen. Haimme paninit laivan ravintolasta. Ruokaa myytiin myös painon mukaan, mikä tuntui ärsyttävän joitakin ruokailijoita. Tilaa ei ruokailijoille näyttänyt olevan riittävästi, koska suuri osa syöjistä jäi ruokapöytiin vielä syötyäänkin. Laiva saapui perille kahden aikoihin. Pääsimme lähtemään satama-alueelta puoli kolmelta.

Tiet olivat erittäin huonossa kunnossa. Navigaattorimme ohjauksista huolimatta seurasimme Pärnuun vieviä tiekylttejä, joista muutama tuli hyvinkin yllättäen. Nopeusrajoitukset noudattivat pääosin joko 70 tai 90 rajoituksia. Yleensä 90 nopeusrajoitusta ei oltu erikseen merkitty.
Näimme matkan varrella haikaroita ja valtavia haikaranpesiä, joiden bongailu viihdytti automatkaamme. Parin tunnin ajon jälkeen saavuimme Pärnuun. Hotelliin kuului maksuton parkkipaikka. Majoituimme 12 huoneen hotelli Villa Eedenissä, missä majoitusvuorokausi maksoi 50 €. Otimme lisäksi aamupalat molemmille aamuille, minkä hinta oli 7 € / henkilö / aamu. Netistä varattuna oli mahdollista ottaa vain englantilainen aamupala. Muita vaihtoehtoja olisi ollut paikan päällä edullisempaan, esimerkiksi 3 € hintaan.

Vastaanottoon saapuessamme joku suomalainen, majoitusta vailla oleva nainen totesi meille pettyneellä ja vihaisella äänellä, että huoneita ei enää olisi vapaana. Onneksi olimme tehneet varauksemme ennakkoon.













































Huone oli siisti, ja pesuhuone hyväkuntoinen. Tosin pesuhuoneessa oli todella paha hajuongelma, mikä jatkui koko loman ajan. Huoneessa oli myös minijääkaappi ja televisio, mistä näkyi myös Suomen YLE 2.











Lähdimme kävellen keskustaan, minne matkaa kertyi kävelyvauhdista riippuen n. 10-15 minuuttia suuntaansa. Kävelykatu oli hieno. Siellä oli muutamia pieniä liikkeitä ja useita ravintoloita terasseineen. Kiertelimme pari liikettä, joiden jälkeen menimme syömään. Ravintola oli nimeltään La Boca. Se oli erikoistunut liharuokiin ja pizzoihin. Pizzat maksoivat 6,25 € kappaleelta. Tilasimme sekä kasvis- että tonnikalapizzat. Puolen litran Saku maksoi 2,5 €. Kasvispizzasta ei juuri ole kommentoitavaa, se oli melko mautonta. Vaikka terassi ei ollut kovin siisti, oli se mukavan tunnelmallinen varjoineen ja terassinlämmittimineen. Lisälämmitystä sai terassilla lainattavista huovista.

Ruoan jälkeen kävelimme takaisin hotellille, missä katselimme televisiota pysyäksemme vielä jonkin aikaa hereillä. Aamupala tarjoiltiin viikonloppuaamuina vasta yhdeksästä eteenpäin. Mm. biisikärpänen viihdytti meitä vielä ennen yöunia. Pihalta puolestaan kaikui karaokea, mm. eestiläinen versio kappaleesta ”sininen ja valkoinen” huvitti meitä uudistettuine sanoineen. Hotelli oli muutoin rauhallinen.

20.7.2013

Aamupalan teema oli englantilainen. Tarjolla oli mm. leipiä, munakasta, pekonia, hedelmänpaloja ja keksiä. Aamupala oli melko vaatimaton. 7 € hintaan olisi kannattanut käydä syömässä ravintolassa.

Aamupalan jälkeen suuntasimme keskustaan, missä sijaitsi kolme ostoskeskusta vierekkäin (mm. Port Artur 1 ja 2). Niiden pihapiirissä oli käynnissä tenavakoripalloturnauksia, joita seurasimme hetken ostosten välillä. Paikalliset pojat harjoittelivat sivumpana parkour-temppuja.

Teimme joitakin löytöjä, mitkä veimme välillä hotellille. Päätimme vielä käydä tutustumassa Pärnun suurimmaksi ostoskeskukseksi mainostettuun Kaubamajakas –ostoskeskukseen. Sinne oli hotellilta matkaa vastakkaiseen suuntaan reilut 2 kilometriä.

Ostoskeskuksessa oli joitakin samoja liikkeitä kuin Suomessakin. Emme enää juurikaan jaksaneet tehdä ostoksia, vaan käynti keskuksessa oli melko pikainen. Pidimme muutenkin enemmän keskustan vieressä sijainneista ostoskeskuksista.

Ostosten jälkeen päätimme vielä pyörähtää keskuksen pihasta siintävällä rannalla. Ranta, kuten koko Pärnu oli asutettu vanhoilla, rapistuvilla rakennuksilla, joita ei oltu huollettu. Talot ja kerrostalot olivat melko ankeita. Emme päässeet rantaan saakka, vaan vastassa oli pitkä, heinikkoinen alue, missä mm. lehmät laiduntivat.

Paluumatkalla pysähdyimme syömään ravintola C.F. Hahn pubiin, missä oli miellyttävä sisäpiha. Kukat, pensaat ja mm. omenapuu koristivat rauhallista sisäpihaa. Lapsille löytyi myös leikkipaikka. Hinnat olivat täälläkin edullisia. ”Juustupallid”, eli juustopallot valkosipulidipillä maksoivat 2,9 €, kasvissienilautanen maksoi 3,4 € ja pippuripihvi 11,9 €. 0,5 litran Saku maksoi täälläkin 2,5 €. Terassilla oli ajoittain viileää, jolloin yleisessä käytössä olevat huovat tulivat tarpeeseen. Välillä aurinko kuitenkin lämmitti miellyttävästi.

Palasimme takaisin hotellille mahat täysinä ja jalat rakoilla. Huoneessa oli ilmeisesti käynyt siivooja, sillä (vain) toinen (?) sängyistä oli petattu.
Syöminen oli venähtänyt jo sen verran myöhälle, ettemme jaksaisi syödä enää sen suurempaa. Päätimme kuitenkin jonkin ajan kuluttua käydä vielä keskustassa. Kiertelimme keskustan katuja ja pysähdyimme hetkeksi erään ravintolan terassille. Jonkin aikaa musiikkia kuunneltuamme päätimme palata takaisin hotellille. Loppuilta kului televisiota katsellen.

Yöllä ohuet seinät paljastivat itsensä, kun joku metelöi käytävällä ja huoneessaan. Onneksi sitä ei kuitenkaan kestänyt kauaa.

21.7.2013

Tällä kertaa aamupalalla ei tarjoiltu enää mieheni harmiksi pekonia, vaan ne oli korvattu nakeilla. Aamupalakuvaustenkin mukaan kokilla olisi oikeus muuttaa menuja haluamallaan tavalla. Aamupala oli muutenkin huomattavasti suppeampi. Suomalaisiakin sai taas hävetä, kun eräs ammattilainen oli aamupalalonkerolla samaan aikaan, ja julisti rakkauden sanomaa ruotsalaiselle perheelle kaikkia tuntemiaan kieliä käyttäen. Useat suomalaiset tuntuivat tulleen Pärnuun vain juodakseen. Söimme molemmat kaksi leipää ja lähdimme huoneeseen pakkaamaan.

Vanha sairaala
Lähtökuopissa kävimme vielä hakemassa läheiseltä vanhalta, jo suljetulta sairaalalta yhden geokätkön ja suuntasimme autolla isoimman kauppakeskuksen suuntaan löytääksemme paljon puhutun, upean rannan. Huomasimme kuitenkin pian, ettei kuuluisa ranta ollut tässä suunnassa, mistä sitä jo edellispäivänä olimme etsineet. Palasimme takaisinpäin, tankkasimme auton (dieselin litrahinta 1,309 €) ja pyörähdimme vielä ruokakaupassa ostaaksemme jotakin pientä seuraavaa matkakohdetta varten. Ajoimme vielä keskustasta rannan suuntaan, missä vihdoin joitakin dyynejä sekä ravintoloita näkyikin. Löysimme myös muutaman kylpylähotellin, jotka nekin olivat melko ränsistyneen näköisiä. Päätimme jatkaa matkaa paljon kehuttua Saarenmaata kohti.

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Kokkola, Repskär, 6.-7.7.2013


Sää oli aurinkoinen, mutta hieman tuulinen. Suuntasimme veneellä Kokkolan Ykspihlajasta noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevalle Repskärin saarelle. Rantauduimme ensin ”ei yleiseen” rantaan, missä vietimme muutaman tunnin auringon lämmöstä nauttien. Kiikaroimme ohi kulkevia veneitä ja suurempia vesikulkuneuvoja, joista yksi kuljetti matkailijoita Tankarin majakkasaareen.













Sytytimme nuotion kallioille kokoamiemme kivien keskelle. Siinä paistuivat mm. halloumi ja kana, joiden kyytipojiksi oltiin kotona tehty valmiiksi kreikkalaista salaattia ja tzatzikia. Herkut syötiin viltillä kallion päällä maisemia ihastellen ja rauhasta nauttien.

Pian ruokailun jälkeen siirryttiin veneellä saaren yleiseen poukamaan, minne oli veneilijöiden rantautumisen helpottamiseksi asennettu useita kiinniketappeja. Poukama oli saapuessamme tyhjä. Kävimme hakemassa yhden geokätkön, mikä sijaitsi pienen kävelymatkan päässä poukamasta.
Tuuli oli jo hieman viilentynyt, joten istuimme vain hetken rantakalliolla. Saareen tullut vene matkustajineen kävi vain kääntymässä maissa, minkä jälkeen suuntasimme veneen sisätiloihin.

Pieneksi iltapurtavaksi mukaan oli otettu dippi ja kasviksia sekä juustoa. Juuri herkkuja viimeistellessämme huomasimme jälleen uuden veneen saapuvan poukamaan. Pian tunnistimme veneilijät ystäviksemme, jotka olivat päättäneet tulla yllätyskäynnille.

Sytytimme nuotion kallioille, sillä vieressä sijaitsevassa grillikatoksessa ei ollut enää penkkejä jäljellä. Saaressa oli muitakin rakennuksia, kuulemamme mukaan mm. jonkinlainen maja. Ilta alkoi viilentyä ja toi hyttyset mukanaan. Nuotion lämpö piti meidät kuitenkin lämpöisinä, eikä iltakaan pimentynyt kunnolla koko aikana. Miehet paistoivat vielä makkarat pois pilaantumasta.
Ystäviemme lähdettyä kömmimme veneeseen nukkumaan. Yön aikana täytyi vain kerran herätä makuupussin alta kylmissään, minkä jälkeen sitä saikin vähitellen hivuttaa pois päältä.

7.7.2013

Aamulla meri oli lähes tyyni. Vene keinui rauhallisesti rannassa. Aurinko lämmitti, ja todellinen kesätunnelma valtasi mielen. Pieni pulahdus mereen viilensi mukavasti. Vaikka vesi rannassa oli lämmintä, oli se heti pulahdussyvyydessä melko kylmää. Pienen kuivattelun jälkeen laitettiin tavarat kasaan ja käynnistettiin vene kotiinpaluuta varten.